Ja silti yritän rypistää aivoista jotakin postiivistakin tähän päivään, kimmoke tuli lostiksen viimeaikaisista onnellisista blogauksista. Töistä kun on tullut maristua yllin kyllin täällä blogissa ja tosielämässäkin. Nyt vielä sattui siten, että tämänhenkinen työhonopastajani vaikuttaa saavan tyydytystä siitä, että jättää asiat kertomatta ja opastamatta, ja mieluumin odottaa että tietämättömyyttäni teen virheen, virnistelee ja köhii ja sitten ehkä suo minulle tiedon, jolla tämä virhe olisi voitu välttää...vaikka sitä olisin yrittänyt varta vasten kysyäkin jo pariin otteeseen, perkele, että alkaa taas kuupassa kuplimaan, kun miettii..Ja positiivistahan piti löytää!!!!
Eli, kun tulin kotiin sieltä helvetin esikartanoksi muuttuneesta duunistani, kotona odottikin ihanuus. Maljakossa kukkia, uunissa itse väkerretyt valkkaripotut ja seuraksi liedellä pippuri kastiketta ja valurauta pannulla tirisemmässä paksut pihvit..Kattaus viimeisen päälle ja pöytiin tarjoilu. Lasiin tilkka viiniä ja sitten olikin tarkoitus päästä ruokailemaan, mutta tuli itku..enkä oikein tiedä miksikään. Menkat, kurja työviikko
ja siihen päälle aivan ihana ele mieheltä. Tuntui, kuin olisi välillä työ-koti matkannut mantereelta toiselle, niin suloiselta tuntui kun oli kaikki laitettu vimpan päälle ja vastaan otettiin vielä halipusun kera. Miehellä ja minulla kun ei tuo meno ole ihan tasaista ruusuilla tanssahtelua ollut viimeisimpinä aikoina, niin nyt jo pidempään onnellisempaan ollaan mielestäni oltu menossa ja tämä vahvisti sitä hyvää tunnetta. Toivon hartaasti, että tämä suunta säilyy ja olisimme molemmat oppineet sen mikä on tärkeintä.

Muutama baariin kutsukin kävi tänään, ja tahto olisi ollut kova, niin kova.  Tyydyin kuitenkin kohtalooni flunssan pitkä-aikais uhrina ja jäin vähän nyrpeänä kotiin, ei kallio kierrosta, ei edes lähibaaria...Mies sentään on jo toipilas ja lähti muutamalle paikalliseen..

Ulkona tuntuu pirun vilposelta, kun kävin äsken nauttimassa terva annokseni, Taidan painella petiin, ja muistella kesää. Kuumuutta ja ranta elämää nummirockissa, mökkeilyjä järvenrannalla rikkumattomassa hiljaisuudessa ah..hurvittelua lintsillä...kesä dont go!!!