Noniin, tiedettiinhän tämä. Mies on kipeä ja kohta minä perässä. Pää on täynnä pumpulia ja ihan rättiväsynyt aamusta iltaan. Huomenna työhaastattelu! Mukavaa mennä näinkin edustavana. Ensin ehdotettiin, että olisin mennyt jo tänään. Pyysin nätisti, että josko sopisi keskiviikko aamuna, kun olen nyt kuumeessa. Kyseinen herra langan päässä lupasi palata asiaan pikimmiten ja kertoa haastattelun ajankohdan keskiviikolle. Tällöin siis mentiin maanantaita. Vielä tänään kolmen jälkeen iltapäivällä kukaan ei ollut ottanut yhteyttä ja tiedottanut haastattelun ajankohtaa. Alkoi tosissaan pänniä ja hermostuttaa, että mitä helvettiä, pitääkö huomenna olla jossakin, vai onko hommaan jo tällävälin napattu joku muu. Puhelin käteen ja soittamaan puoli neljän maissa..Herra haastattelija oli autuaasti unohtanut ilmoittaa, että paikalla pitäisi olla ke aamuna kello yhdeksän.. "hyvä kun soitit, jumalauta..mulle on ennenkin käynyt näin, diipadaapa" no, hyvä että soitin. Huomenna siis haistatteluun. Sopivaa treeniä sosiaalisten tilanteiden pelkääjälle ja panikoijalle..hyvin se menee.uskon niin. Apua! Unohdin, että hiusväri on ollut jo tovin liikaa päässä...gotta go...